Ajankohtaista

Pedagogiikan merkitys verkko-oppimisympäristöissä

Anniina Nieminen 2.7.2024

Verkko-oppimisympäristöjen suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon pedagogiset näkökulmat. Ammatillisen opettajan suunnitellessa verkko-oppimisympäristöjä on hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

• Oppimiskäsitys: Ennen kuin suunnittelet verkko-oppimisympäristöä, mieti, millainen käsitys sinulla on oppimisesta. Onko se konstruktivistinen, kognitiivinen vai jotain muuta? Tämä vaikuttaa siihen, millaisia oppimistehtäviä ja vuorovaikutusmahdollisuuksia ympäristöön sisällytät.
• Oppimistyylit: Ihmiset oppivat eri tavoin. Jotkut ovat visuaalisia oppijoita, toiset tarvitsevat enemmän vuorovaikutusta. Pyri suunnittelemaan verkko-oppimisympäristö niin, että se tukee erilaisia oppimistyylejä.
• Vuorovaikutus: Verkko-oppimisympäristössä vuorovaikutus on keskeistä. Tarjoa mahdollisuuksia keskusteluun, yhteistyöhön ja palautteen antamiseen. Voit esimerkiksi käyttää foorumeita, ryhmätehtäviä ja verkkokeskusteluja.
• Laatu: Laadukas verkko-oppimisympäristö edistää oppimista. Tarkista, että materiaalit ovat ajantasaisia, linkit toimivat ja käytettävyys on hyvä. Huolehdi myös saavutettavuudesta.

Hyödynnä verkko-oppimisympäristön mahdollisuudet

Erilaiset oppijat huomioivissa verkko-oppimisympäristöissä tuetaan oppilaiden oppimista erilaisten struktuurien kautta. Verkko-opetuksessa on keskeistä auttaa oppilaita hahmottamaan virtuaalisen oppimisympäristön monipuoliset mahdollisuudet.

Tässä muutamia vinkkejä:

• Sisältömuodot: Tarjoa oppimateriaaleja eri muodoissa, kuten tekstiä, kuvia, videoita ja äänitiedostoja. Näin voit tavoittaa erilaisia aisteja ja miellejärjestelmiä.
• Vuorovaikutus: Luo mahdollisuuksia keskusteluun, yhteistyöhön ja palautteen antamiseen. Foorumit, ryhmätehtävät ja verkkokeskustelut ovat hyviä tapoja.
• Eriyttäminen: Tarjoa erilaisia tehtäviä ja haasteita. Voit esimerkiksi antaa vaihtoehtoisia tehtäviä eri tasoilla tai antaa lisätehtäviä nopeammin eteneville oppilaille.

Saavutettavuus

Saavutettavuus on tärkeä näkökulma verkko-oppimisympäristöissä, jotta mahdollisimman moni oppija voi hyödyntää niitä helposti. Saavutettavassa avoimessa oppimateriaalissa sisällöt ovat ymmärrettäviä ja teknisesti helppokäyttöisiä.

Tässä muutamia keskeisiä seikkoja saavutettavuuden huomioimiseksi:

• Tekninen saavutettavuus: Verkkopalvelun lähdekoodin tulisi noudattaa WCAG-standardia ja olla virheetöntä. Hyvin toteutettu palvelu toimii erilaisilla päätelaitteilla ja avustavilla teknologioilla, kuten puheohjauksella ja ruudunlukuohjelmilla.
• Helppokäyttöisyys: Verkkopalvelun käyttöliittymän tulisi olla selkeä ja vaivaton hahmottaa. Navigaatio ja sisältöjen nimeäminen ovat tärkeitä, jotta opiskelu olisi kaikille sujuvaa ja itsenäistä.
• Sisällön ymmärrettävyys: Selkeä kieli ja loogisesti etenevät kokonaisuudet edistävät oppimista. Erilaiset aistein havaittavat tavat tarjoavat yksilöllistä oppimista, esimerkiksi vaihtoehtoiset materiaalit aistivammaisille tai eri kielitaidolla oleville opiskelijoille.

Jo näiden esimerkkien avulla voimme varmistaa, että verkko-oppimisympäristöt ovat saavutettavia ja tukevat oppijoiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Lisäksi tarjolla on tukea ja koulutusta avoimen oppimisen laadun kehittämisessä, huomioiden erilaiset oppimisympäristöt ja oppijat.

Turun AKK:ssa olemme ottaneet saavutettavuuden ja selkeän kielen verkko-oppimisympäristöissä huomioon myös kahdessa hankkeessa: OPVA haltuun ja Tuella työelämään.

OPVA haltuun – hanke päättyi 30.4.2024. Sen tavoitteena oli kehittää opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen koulutuskokonaisuus ammatillisen koulutuksen järjestäjille.

Hankkeessa pyrittiin OPVA-opintojen järjestämiseen parhaiden käytäntöjen levittämiseen, korkealaatuisten ja laajaan käyttöön soveltuvien opiskelumateriaalien ja toimintamallien laatimiseen sekä koulutuksen järjestäjien henkilöstön osaamisen kasvattamiseen.

Hankkeessa tähdättiin pysyvään muutokseen ammatillisen koulutuksen järjestäjien toiminnassa sekä siihen, että OPVAn soveltaminen yhtenäistyy ja mahdollisimman monelle tarjoutuu mahdollisuus toisen asteen opintoihin ja tutkinnon suorittamiseen.

Hanke käsitteli seuraavia aiheita:

1. Opiskelutaidot ja elämänhallinta
2. Kieli ja viestintä
3. Kielitietoisuus ja selkokielisyys ammattiopinnoissa
4. Työelämävalmiudet sekä digi- ja matemaattiset taidot
5. Tukitarpeet ja pedagogiset ratkaisut
6. Järjestämisen toimintamallit.

Kesäkuuhun 2025 voimassa olevan, Tuella työelämään -hankkeen tavoitteena on muodostaa oppimisen tuen malli, joka palvelee koko oppilaitosta. Mallin kehittämisessä keskitytään henkilökunnan osaamisen kasvattamiseen oppimisen tarpeen tunnistamisessa sekä opiskelijan henkilökohtaisen tuen järjestämisessä. Lisäksi kehitämme tukimuotoja oppimisvalmiuksien ja puutteellisen kielitaidon kohentamiseksi ja samalla parannamme monikielisten aikuisopiskelijoidemme oppimisen edellytyksiä sekä ohjautumista työelämään.

Tavoitteena on myös vahvistaa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja jalkauttaa systemaattinen tuki osaksi oppilaitoksen arkea ja kaikkia tutkintomuotoja. Oppimisen tuen malli jää pysyväksi osaksi oppilaitoksen oppimisen prosessia, jossa on muodostettu kokonaiskuva moniammatillisesta yhteistyöstä huomioiden työelämä sekä opiskelijoiden osallistaminen.

Teemme yhteistyötä muiden ammatillisen koulutusten järjestäjien sekä työelämän kanssa jakamalla kehittämistyöstä syntyneitä tietoja, kokemuksia ja käytäntöjä erilaisten yhteistoimintamuotojen avulla.

Apuna meillä on hankkeissa toiminut Mirka Puolakka, joka on tehnyt pro gradu -tutkielman aiheesta ’’Verbien nominaalimuodot informoivissa selko- ja yleiskielisissä vertaisteksteissä’’. Puolakka on myös luonut Turun AKK:n opetushenkilöstölle Google Classroom -kurssin, jossa on ohjeita siihen, miten voi kirjoittaa selkeää ja helposti ymmärrettävää kieltä. Kurssille on myös voinut palauttaa luomaansa tekstiä tai muuta materiaalia kommentoitavaksi. Verkko-oppimisympäristö tarjoaa ohjeita, harjoituksia ja materiaaleja opetushenkilöstölle.

Kirjoittaja on Turun AKK:n puhtausalan opettaja Anniina Nieminen, joka valmistui juuri Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta digiopen erikoistumiskoulutuksesta. Koulutuksessa syvennyttiin rakentamaan pedagogisesti mielekkäitä, digitalisaatiota hyödyntäviä oppimisympäristöjä ja opintokokonaisuuksia. Opintojen puitteissa Nieminen on kehittänyt Turun AKK:n toimintaa vastaamaan digitalisaation asettamiin vaatimuksiin oppilaitosympäristössä.

• Digitaalisuus
• Etäopiskelu
• Verkko-opiskelu

Anniina Nieminen

Olen yksi Turun AKK:n puhtauspalvelualan opettajista. Toimin vastuuopettajana Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinnossa, jonka toteutus on englanniksi ja Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinnossa. Olen erittäin kehitysmyönteinen ja halukas kehittämään omaa ammattitaitoani sekä työtäni jatkuvasti. Kiinnostuksen kohteitani ovat mm. digipedagogiikka, digikyvykkyyden vahvistaminen, tekoäly, verkko-opetus, verkko-oppimisympäristöt, datalla johtaminen, robotiikka, digisiivous ja -siivoojat. Olen työskennellyt puhtauspalvelualalla vuodesta 2009 lähtien. Alalla olen aloittanut ruohonjuuritasolta ja työskennellyt mm. laitosapulaisena, laitoshuoltajana, tiiminvetäjänä, työnjohtajana, palveluesimiehenä, tuoteryhmäpäällikkönä, kouluttajana ja nyt täällä Turun AKK:lla opettajana.