Opiskelijatarinat
Kutsumuksena hoitoala
Haastattelimme Kennethiä, joka opiskelee lähihoitajaksi Turun AKK:ssa. Hänen sympaattinen olemuksensa on kuin tehty sotealalle. Hän on tuttu näky AKK:n käytävillä, sillä hän on toiminut opintojensa ohella myös opiskelijakunta Tulmukan puheenjohtajana ja on aina aktiivisesti mukana kaikissa tapahtumissa.
Kenneth tuli Turun AKK:hon vuonna 2023 työskenneltyään call center -tehtävissä Kreikassa reilu viisi vuotta. Hän kertoo kokevansa kutsumusta hoitoalalle ja ajatus opiskelusta lähihoitajaksi oli selkeä. Kenneth halusi palata opiskelemaan Suomeen, koska täällä koulutuksen taso on korkea. Hän selasi aikuiskoulutuksen vaihtoehtoja ja päätyi Turun AKK:n opinto-ohjaajan pakeille keskustelemaan vaihtoehdoista. ”Siitä tapaamisesta jäi niin hyvä vaikutelma, että tiesin tämän olevan minun paikkani”, Kenneth muistelee lämmöllä.
Hän on silminnähden tyytyväinen ja kertoo opiskelun olleen jopa parempaa kuin osasi odottaa. Kenneth kehuu vuolaasti Turun AKK:n opettajien ammattitaitoa, josta kertoo ammentaneensa tietotaitoa todella paljon. Opintojensa loppusuoralla oleva Kenneth vitsailee, että ei haluaisi lähteä AKK:sta pois, koska on viihtynyt niin hyvin.
Nopeasti kiinni työelämään
Lähihoitajakoulutukseen kuuluu paljon työssäoppimista eri paikoissa, jotta opiskelijat saisivat mahdollisimman monipuolisen näkemyksen alan eri tehtävistä jo opintojen aikana. Ensimmäinen harjoittelu oli päiväkodissa, joka oli Kennethille täysin uusi ympäristö. Hän oli harjoitteluun kuitenkin todella tyytyväinen ja kertoo oppineensa paljon. Toisen harjoittelun Kenneth suoritti vanhusten asumisyksikössä. Hän kehuu sitä, kuinka hyvin hänet otettiin vastaan ja mukaan kaikkeen. Muut työntekijät olivat todella avuliaita ja panostivat siihen, että Kenneth oppisi mahdollisimman paljon. Hän kertoo päässeensä tekemään haastaviakin tehtäviä, jotka koki todella hyväksi harjoitukseksi.
Kennethin viimeinen harjoittelujakso päättyi jokin aika sitten. Sen hän suoritti Varhan kotihoidossa. Hän paljastaa ajatelleensa, ettei kotihoito välttämättä olisi hänen paikkansa, ja koska hänellä ei ole ajokorttia, ajatteli sen olevan siksikin poissuljettu vaihtoehto. Toisin kuitenkin kävi. Kotihoidon itsenäinen ja vastuullinen työ vei Kennethin mennessään. Ajokortin puuttuminenkaan ei haitannut, sillä potilaskohteita on myös keskustassa kävelymatkan säteellä.
Veto työelämään on todella kova ja opiskelijoille tarjotaan usein töitä jo opintojen aikana. Osa Kennethin opiskelukavereista on siirtynyt oppisopimukseen. He suorittavat koulutuksen loppuun pääosin työpaikalla ja käyvät koulussa teoriatunneilla vain satunnaisesti. Myös Kennethille on tarjottu tätä mahdollisuutta, mutta hän halusi keskittyä opintoihin ja on tehnyt töitä koulun ohella. Tätä hän perustelee sillä, että haluaa saada opettajien ammattitaidosta kaiken mahdollisen irti.
Kenneth kertoo, ettei ole kokenut opiskelun ja töiden yhdistämistä liian raskaaksi. Toki töitä täytyy tehdä, jotta opinnot etenevät. Opiskelu on ollut kuitenkin niin mielenkiintoista ja innostavaa, että aika on mennyt todella nopeasti eikä se ole tuntunut kuormittavalta, Kenneth summaa.
Kaikenikäisiä opiskelijoita
Lähihoitajakoulutuksessa on useita aloituksia vuodessa, joten ryhmiä on myös useampia. Kenneth kertoo heidän ryhmässään olevan kaikenikäisiä, ikähaarukka on 20–60-vuotta. Jokaisella on oma taustansa, mutta suurin osa on alanvaihtajia. Hän kertoo eri-ikäisten opiskelijoiden olevan rikkaus. Oppitunneilla käydään paljon keskusteluja ja elämänkokemus tuo esiin erilaisia näkökulmia. Kenneth kehuu opiskeluilmapiirin olevan todella hyvä ja positiivinen. ”Jokainen tykkää siitä , mitä tekee ja nyt kun ollaan opintojen loppusuoralla, niin jokaisella on aika selvät sävelet jatkosta”, hän toteaa.
Kennethillä on myös selkeä jatkosuunnitelma. Hän aikoo hakea ammattikorkeakouluun jatko-opintoihin. Sitä ennen hänellä on edessään kesätauko opinnoista, jonka hän viettää tiiviisti töissä kotihoidossa.