Blogi
Ammatillisen koulutuksen kehityssuunnat
Juttu on julkaistu Turun Sanomien Mielipiteet-sivulla 27.12.2023.
Ammatillinen koulutus ja ammatilliset tutkinnot palvelevat alueen työ- ja elinkeinoelämää. Tätä palvelutehtävää kehitetään ammatillisissa oppilaitoksissa – myös meillä Turun AKK:ssa – jatkuvasti. Viimeisin valtakunnallinen ”tiekartta” piirrettiin ammatillisten tutkintojen kehittämiseen asetetun TUTKE4-työryhmän loppuraporttiin, joka valmistui 16.11.2023.
Kehittämisehdotukset osuvat hyvin uuden hallitusohjelman kylkeen. Yhtenä suurena tavoitteena on joustavoittaa ammatillisten tutkintojen suorittamista, ja siten parantaa työelämän tarpeisiin vastaamista tulevaisuudessa. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan lisäämään ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osien tarjontaa. Näin erityisesti lisä- ja täydennyskoulutuksessa käytettäisiin entistä enemmän tutkinnon osia kokonaisten tutkintojen sijaan.
Joustavuutta voidaan lisätä tarjoamalla opiskelijalle entistä enemmän valinnanmahdollisuuksia juuri hänen tarvitsemaansa osaamisen kehittämiseen.
Tämä saavutetaan esimerkiksi siten, että niin tutkinnon perusteissa kuin koulutuksen järjestäjän tarjoamissa paikallisissa tutkinnon osissakin on tarjolla mahdollisuuksia ajankohtaisiin työelämän osaamistarpeisiin. Näin saavutetaan todellisia räätälöityjä koulutusmalleja, jotka palvelevat täsmällisesti sekä työelämän että osaamista hankkivan yksilönkin tavoitteita.
Koulutuksen järjestäjillä tulee olla valmius kehittää ja tuotteistaa tutkinnon osien ympärille rakennettuja osaamisen kokonaisuuksia esim. yhdistelemällä eri tutkintojen osia keskenään. Näin voidaan tukea työllistymistä ja vastata muuttuviin työelämän haasteisiin.
Me ammatillisen koulutuksen järjestäjät toteutamme tehtäväämme aina lain ja asetusten mukaisesti. Tutkintojen ammattitaitovaatimukset on kirjattu kunkin tutkinnon perusteisiin. Niistä käy ilmi, mitä osaamista tutkinnon saavuttamiseksi tarvittavissa tutkinnon osissa vaaditaan. Tutkinnon perusteiden kehittämisestä vastaa Opetushallitus yhteistyössä työelämän ja koulutuksen järjestäjien kanssa.
Ammattitaitovaatimuksia tarkastellaan, kun tutkinnon suorittaja tekee näyttöä työelämän tehtävissä. Näyttöön pääsee, kun opettaja toteaa opiskelijalla olevan riittävää osaamista näyttöä varten. Tutkinnon osa on suoritettu, kun kaikki vaatimukset on näytetty. Osaaminen siis ratkaisee.
Tässä ollaankin juuri ammatillisen koulutuksen ytimessä. Osaamista hankitaan monipuolisesti henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS) laaditun suunnitelman mukaisesti. Siinä tunnistetaan ja tunnustetaan aiempi osaaminen ja suunnitellaan yksilöllisesti askel kerrallaan, miten ja missä puuttuvaa osaamista hankitaan. Oppia voi joustavasti esimerkiksi työelämässä, lähi- tai etäopinnoissa ja ammatillista osaamista kehittävissä projekteissa. Työelämän oppiminen sovitaan aina joko koulutus- tai oppisopimuksena. Kaiken oppimisen tukena on aina myös opiskelijalle suunnitellut tarvittavat ohjaus- ja tukitoimet.
TUTKE4-työryhmän loppuraportissa nostetaan esille, että yksittäisten tutkinnon osien tarjoaminen tulisi tehdä rahoituksellisesti kannattavammaksi oppilaitoksille. On totta, että nykyinen rahoitusmalli ei tue pelkkien yksittäisten tutkinnon osien tarjoamista. Samaan asiaan osuu myös hallitusohjelma, jossa tavoitellaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista.
Olemme tottuneet ammatillisessa koulutuksessa jatkuvaan muutokseen, niinpä muutokset eivät pelota.
Kehitämme toimintaamme jatkuvasti palvellaksemme alueemme työ- ja elinkeinoelämän tarpeita, työllistymisen tavoitteita unohtamatta. Toimintamme laatu rakentuu työelämän yhteistyöverkostoista ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä, joka työskentelee isolla sydämellä oman työnsä sekä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Näistä lähtökohdista on hyvä lähteä uudistamaan ja kehittämään ammatillista koulutusta.
Toimitusjohtaja Tommi Forss / Turun Aikuiskoulutussäätiö
Pedagoginen rehtori Osku Laukkanen / Turun AKK