Ajankohtaista
Paras mahdollinen ammatillinen koulutus tehdään yhdessä työelämän kanssa

Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti tammi-helmikuun vaihteessa laajan kyselytutkimuksen ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Verkkoaivoriihessä kysyttiin opiskelijoilta, työelämältä, sidosryhmiltä, opettajilta ja koulutuksen järjestäjiltä näkemyksiä ammatillisen koulutuksen kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Kyselyn tuloksista kerrottiin edellisviikolla ministeriön webinaarissa.
Ammatillisen koulutuksen tilanne on ollut viime aikoina esillä varsinkin siihen kohdistettujen rahoitusleikkausten vuoksi. Niiden vuoksi myös täällä Varsinais-Suomessa on jouduttu tekemään tai ainakin suunnittelemaan tulevia sopeutuskeinoja tilanteeseen mukautumiseksi.
Kaikesta huolimatta tarve ammatilliselle koulutukselle ei ole hävinnyt mihinkään, eikä ole häviämässä. Yhtäältä ammatillisten osaajien tarve, ja toisaalta kasvava työttömyys, pitävät siitä huolen. Työelämässä tarvitaan jatkuvasti uutta osaamista ja täydennyskoulusta arkisiin ammatteihin. Myös eläköitymisennusteet painavat tarpeen vaakakupissa. Eikä tässä vielä kaikki. Myös pienenevät ikäluokat haastavat työelämän osaajatarpeen.
OKM:n verkkoaivoriiheen osallistui yhteensä lähes kaksi tuhatta vastaajaa. Suurimmat vastaajaryhmät olivat ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstö, opiskelijat ja työelämän edustajat. Varsinais-Suomesta saatiin kyselyyn yhteensä 109 vastausta.
Kyselyyn vastanneiden pääviesti oli, että paras mahdollinen ammatillinen koulutus toteutuu tulevaisuudessa yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämälähtöisen koulutuksen toteutuminen ei ole pelkkää utopiaa, vaan sitä tapahtuu jo koko ajan ammatillisissa oppilaitoksissa.
Työelämä ja sen osaajatarpeet ovat toimintamme keskiössä. Oppilaitosten päivittäinen toiminta perustuu jatkuvaan yhteistyöhön työelämän ja sen eri viiteryhmien kanssa. Heidän kanssaan yhdessä suunnittelemme ja toteutamme koulutuksia, sekä huolehdimme myös yhdessä tutkinnon osien näyttöjen arvioinnista.
Siinä toki on eroja, miten nämä ydintavoitteet toteutuvat laadullisesti tarkasteltuna eri oppilaitoksissa. Siinä riittää varmaan jokaiselle petrattavaa ja myös uusia mahdollisuuksia.
Kyselyyn vastanneet nostivat yhdessä tärkeimmäksi asiaksi ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden onnistumisessa oppimisen ohjaus- ja tukitoimet. Se onkin osuva kohta, sillä ministeriön antama rahoitus tulee uudistuessaan perustumaan entistä enemmän yksilöllisiin onnistumisiin ja suorituksiin. Niihin ei ylletä ilman onnistumisia.
Tähän myös me olemme keskittyneet. Jokainen meillä aloittava aikuisopiskelija osallistuu opinto-ohjaajan vetämään oppistarttiin ja digiopettajan toteuttamaan digistarttiin. Niissä varmistetaan ja luodaan pohja tuleville opinnoille, kartoitetaan oppimiseen liittyvät valmiudet ja asenteet sekä aloitetaan tarvittavien ohjaus- ja tukitoimien toteuttaminen. Heti tämän jälkeen jokainen opiskelija käy vielä oman alansa ammattiopettajan kanssa läpi aiemman ammatillisen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen.
Vastauksissa korostettiin heti ohjaus- ja tukitoimien jälkeen myös yksilöllisiä opintopolkuja ja siihen liittyviä mahdollisuuksia edetä opinnoissa nopeammin. Tässä on kyse ihan oikeasti toteutuvasta henkilökohtaistamisesta, jossa opiskelijan aiempi osaaminen määrittelee oppimisen polut ja lukujärjestyksen. Suunnitelma kirjataan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan eli HOKS:iin.
Laatu syntyy arjen teoista ja se resonoi suoraan asiakkaisiin. Sanomattakin selvää, että sen tavoitteleminen kantaa aina hedelmää. Ammatillisen koulutuksen laadukas mielikuva tuli esille myös juuri julkaistusta Kuntaliiton teettämästä kuntalaistutkimuksesta. Sen mukaan ammatilliseen koulutukseen osallistuneet kokevat sen hyvin laadukkaana.
Ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta on tämänkin kyselyn perusteella hyvin selkeä kuva. Osaamistarve on ilmeinen ja sen toteutumiseksi tarvitaan yksilöllisiä sekä joustavia ratkaisuja. Yhteistyöstä työelämän kanssa puhumattakaan. Myös roolimme yhteiskunnallisesti merkittävien tavoitteiden toteuttajana nousee arvoonsa, kun puhutaan työllistymisen tukemisesta, yritysten kasvusta, kuntien ja kaupunkien elinvoimasta ja kotoutumisesta.
Uskallan väittää, että ne oppilaitokset, joiden toiminta rakentuu näille toimintaperiaatteille, ovat myös tulevaisuudessa vahvoilla. Osaajille riittää aina kysyntää.
Julkaistu mielipidekirjoituksena Turun Sanomissa 5.4.2025.